Denverin lentokentalla odottelemme lentokoneen lahtoa kotiin pain

Laura ja Roope poseeraavat kameralle. Laura komentaa:"Aiti, kuva"

Hyvaa kevatta Suomeen!! Tajusin juuri etta siellahan on vappu!! En ole viela kertaakaan saanut pitaa ylioppilaslakkiani paassa vappuhumussa, silla jokaisena vappuna olen ollut taalla amerikan mantereella, eika taalla tunnisteta tuollaista ihmepaivaa. Ehka jonakin paivana sekin toive toteutuu..Joillekin selvennykseksi, etta sain lakin vasta vuonna 2004 ja heti muutimme tanne rapakon toiselle puolelle..HYVAA VAPPUA!!

Tassa puistossa taisimme olla Texasin-lomalla joka paiva. Keinuminen oli kivointa!

Laura poseeraa keskella leikkialuetta

Texasin kirkas aurinko taitaa haikaista silmia...

Paula ja Laura laskevat yhdessa liukumakea

Texasin matkan aikana puut saivat lehtensa, ruoho alkoi vihertaa ja kevat kirjaimellisesti puhkesi kukkaan. Sita lampoa on nyt ikava, silla taalla pohjoisemmassa on ollut kylmin kevat mita kukaan muistaa. Yhtena viikonloppuna saimme nauttia "normaalista" lampotiloista, joiden pitaisi olla jo 25asteessa, mutta talla hetkella se kohoaa vain 12asteeseen. Sitten kun se lampo iskee niin se varmasti tulee vauhdilla, mutta sita saamme viela odotella. Eilen satoi lunta keskella kirkasta paivaa..Tamahan on kuin Suomessa asuis..

Laura muuten aloitti vihdoinkin puhumaan kahden sanan lauseita. Valilla tulee jopa kolme sanaa perakkain. Suomi on edelleen vahvempi kieli kuin englanti, mika on hyva, silla kylla se englanti sielta tulee vahvemmaksi, kunhan Lauran kerhot sun muut jutut alkavat. Kielta tytto osaa kuitenkin vaihtaa, esim. Garylle Laura puhuu englanniksi, mutta mulle han vaihtaa heti suomeksi. Aika uskomatonta, mutta totta! Olemme ylpeita pikku-tytostamme!!

Laura mussuttaa lakritsia -nam, nam!

Aidille aina irvistellaan..

Nakusillaan pihalla on aina kiva olla -niinkin lammin Texasissa oli parina paivana.

Laura uhmailee...

.....ja koittaa vedota katseellaan antamaan periksi

Laura on hyvin tyypillinen uhmaikainen. Paivittaiset perussanat ovat 'ite' ja 'ei'. Ilman niita ei tapahdu mitaan ;). Texasin matkan ensimmainen viikko meni tytolla vissiin niin pinnistyksessa, silla toinen viikko oli taynna uhmakohtauksia.Tama vaihe on kai ihan normaalia, mutta helppoa se ei ainakaan ole. Nalkaa, vasymysta ja muuta turhaumaa olis yritettava parhaansa mukaan ennakoida, jotta suurilta kohtauksilta valtyttaisiin, mutta ei sekaan aina auta. Itsenaistyminen on mita ilmeisimmin kovasti kaynnissa. Minne se pieni suloinen vauva meni?

Laura ja Paula Texasissa

Laura leipoo Paulan apuna aitoja suomalaisia taytekakkuja

Tulipa kaytya Texasissa Lauran kanssa. Luulimme matkaavamme helteeseen, mutta onneksemme ei siella superkuuma ollutkaan. Aurinkoa saimme kuitenkin ihan riittamiin. Kotitervetuliaisiksi sitten saimmekin lunta, mika on tosi harvinaista meilla pain tahan aikaan vuodesta. Kiitos Paula ja Orvo teidan ihanasta vieraanvaraisuudesta ja hyvasta palvelusta! Oli mukava kylailla.